Uuden opettelua

En ole kirjoitellut blogiani kahteen kuukauteen. Vauvan syntymän jälkeen oli paljon uutta opittavaa ja myöhemmin aika on mennyt sen uuden opitun kertaamisessa. Kun omaa aikaa on jäänyt, olen mieluiten rentoutunut pelaamalla pesäpalloa tai ihan vain katselemalla telkkarista kaikenlaista turhaa, mutta ah-niin-rentouttavaa -ohjelmaa. Nyt olen kuitenkin alkanut jo tottua vaavin hoitamiseen, joten energiaa on huomattavasti enemmän. Suurin helpotus on ollut se, että vauva on alkanut nukkua kokonaisia öitä. Tämä kokonainen yö siis tarkoittaa tässä tapauksessa nukkumista yhdeksästä kuuteen aamulla. Kun olen kuunnellut tuttavieni kertomuksia heidän vauvojensa nukkumisesta, voin vain todeta, että olemme erittäin onnekkaita! 🙂

Olemme saaneet luotua kolmestaan ihan toimivat päivärutiinit. Viimeisen kolmen viikon ajan olemme heränneet aina kuudelta, pukeneet vauvalle päivävaatteet, syöttäneet ja laittaneet hänet nukkumaan vaunuihin pihalle. Yhdeksän aikoihin olemme taas syöttäneet, minkä jälkeen on yleensä seurannut pieni seurusteluhetki. Sitten taas on menty päiväunille, josta vauva on herännyt puolenpäivän aikoihin syömään. Sen jälkeen on taas seurusteltu, kunnes vauva on nukahtanut päiväunille kahdesta neljään. Sitten taas syönnin jälkeen on seurusteltu ja viidestä seitsemään nukuttu vaunuissa tai repussa seitsemään asti. Seitsemältä vauva on syönyt pienen iltapalan, kahdeksalta häntä on käytetty peppupesulla tai kylvyssä ja puoli yhdeksän aikaan on annettu iltamaidot. Yhdeksältä vaavi on sitten simahtanut ihan vaivatta omaan pinnasänkyynsä. Joinakin öinä olemme antaneet hänelle maitoa vielä kolmen tai neljän aikaan, mikäli hän on sitä itkenyt. Yleensä hän kuitenkin nukkuu jo aamuun asti. Välillä sängystä kuuluu öisin jotain pientä ähinää, kun vauva katselee mobileaan. Pienen katselutuokion jälkeen hän vaipuu silti ilman maitoja takaisin uneen.

Ihan vaivatonta tämä uuden opettelu ei ole ollut. Minä en ole esimerkiksi vuosiin ollut aamuvirkku! Nyt olen jo alkanut kuitenkin tottua aikaisiin herätyksiin. Olen myös huomannut, että tällä tyylillä päivässä ehtii tekemään enemmän asioita. Olemme jakaneet vaavin hoidon lähes tasan. Se on ollut suhteellisen helppoa, sillä vaavi syö paljon korviketta rintamaidon lisäksi. Molemmat siis voivat aivan yhtälailla syöttää. Ainoa häiritsevä tekijä on ollut se, että minä olen joutunut vastoin suunnitelmiani tekemään tutkimustöitä n. 15 tuntia viikossa. Onneksi osa siitä on ollut kotona tehtävää etätyötä, joten olen saanut töiden lomassa myös nauttia vaavin toilailuista. Viimeisin sellainen oli kakkaaminen vaipan lahkeesta olohuoneen matolle 😀 Onneksi on kesä niin päästiin melko pian mattopyykille joen rantaan.

Ihaninta tässä kaikessa onkin ollut juuri arki: vaavin hymy ja jutustelu silloin kun itseä väsyttää, pitkät vaunukävelyt, leikkiminen pihalla viltin päällä, syöttäminen, yhteiset suihkuhetket ja tyytyväisen tuhinan kuuleminen. Olen oppinut tämän kesän aikana enemmän uusia asioita kuin aikoihin. Ja tuo uuden oppiminen ei ole ollut pelkästään vauvasta oppimista, sillä olen oppinut myös itsestäni paljon. Ällistyttävintä on ollut ennen kokemattoman voimakas kokemus omasta pärjäämisestä. Olen etenkin nuorempana ollut hieman arka ja epäileväinen omien ratkaisujeni suhteen. Nyt, kun näen oikeasti avuttoman ja aikuiseen tukeutuvan pienen ihmisenalun, asiat palautuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Tuntuu uskomattoman hienolta tietää olevansa tuolle pienelle ihmiselle se joku, yksi tärkeimmistä ihmisistä, johon tukeutua.

Kategoria(t): Vauva-aika. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 vastausta artikkeliin: Uuden opettelua

  1. Minna sanoo:

    Ihana lukea teidän arjestanne. Me vielä luomme omia kuvioitamme, kun poika on vasta reilu pari viikkoa vanha, mutta en osaa kyllä enää kuvitella elämää ilman pikkuista. Vaikka väsyttääkin ja välillä on molemmat äidit ihan hukassa 🙂

  2. Veera sanoo:

    Mukavaa lukea teidän arjestanne!Jossain vaiheessa tänne kommentoin eri nimellä, mutta nyt kun oma blogi on ollut jonkun aikaa pystyssä niin olen melkein sinun blogisi unohtanut 😦 Meille vasta odotusaika meneillään, mutta ihanaa se on tämäkin.
    Toivottavasti jatkossakin kuulemme arjestanne 🙂

  3. sointu sanoo:

    Hei!
    Muistatko enää, paljonko lapsettomuushoitoihin paloi yhteensä rahaa? Ja minkä kokoisissa erissä laskuja suunnilleen tuli? Itsellä on yksityiset klinikkahoidot edessä, ja mietin paljonko säästän sukanvarteen ennen hoitojen aloittamista.

  4. Aino sanoo:

    Hei! Kiinnostava blogi sinulla 🙂

    Olen tekemässä valokuvausaiheista opinnäytetyötä sateenkaariperheistä, joissa on kaksi äitiä.
    Jos kiinnostuit, niin laitatko minulle sähköpostia, niin voin kertoa työstäni enemmän! 🙂

    aino.vuokola@hotmail.com

    Terv. Aino

  5. Hei!

    Huomasin että viimeinen postauksenne on kesältä, mutta olisi mukava tietää miten teillä on vauva-arki lähtenyt sujumaan alun jälkeen ja miten perheen sisäisen adoption kiemurat ovat edenneet ja lisää kokemuksia siitä miten se sujui?

    Meillä kun tämä homma on vasta alussa (tänään raskausviikkoja vasta 4 eli vasta pari päivää sitten teimme positiivisen testin ❤ ) eli olo on jännittyneen toiveikas vaikka tiedämme että uskallamme iloita tästä kunnolla vasta n. 8vkon kohdalla kun pääsemme ekaan ultraan (ja varmistuu että siellä kohdussa on oikeasti elämää 🙂 ).

  6. Sisse Kinnunen sanoo:

    Juuh ne rutiinit ovat tärkeitä perheelle, ajatellen sitä kun vauveli tulee teini ikään :=)

  7. Mimmi sanoo:

    Mitäköhän sinne kuuluu nyt? Saattaa olla lapsi jo parivuotias? Päivitystä odotellessa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s